Mitä on maskaaminen?
Maskaaminen tarkoittaa omien tapojen, reaktioiden ja tarpeiden peittämistä tai korvaamista, jotta sopii vallitseviin normeihin. Se voi olla harjoiteltua katsekontaktia, skriptattua puhetta, aistitarpeiden piilottamista tai itselle luontaisten eleiden ja stimmaamisen hillitsemistä.
Neurodiversiteettiparadigman (Nick Walker) näkökulmasta ongelma ei ole “meissä”, vaan ympäristön kapeissa normeissa siitä, miten on “sallittua” kommunikoida, oppia ja olla läsnä.
Miksi maskaamme?
Syyt ovat yleensä turva, hyväksyntä ja elintila. Moni oppii varhain, että näkyvät erot tulkitaan “virheiksi”, jolloin rooli suojaa syrjinnältä. Damian E. M. Milton kuvaa tätä käsitteellä double empathy: väärinymmärrys on molemminpuolista neurotyyppien välillä, mutta sopeutumisen taakka kasautuu tyypillisesti neurovähemmistöille.
Monotropismin (autistiset kirjoittajat) näkökulmasta maskaaminen on myös yritys ohjata huomion virtoja pois omista kiinnostusten uomista kohti ympäristön vaatimuksia – hetken se toimii, mutta kuormittaa.
Mitä se maksaa?
- Uupumus ja kuormitus: roolin ylläpito kuluttaa hermostoa ja mieltä.
- Identiteetin oheneminen: kun “näyttämö-minä” syrjäyttää “oman minän”.
- Myöhäinen tunnistuminen: etenkin naisilla ja muilla vähemmistöillä.
Devon Price korostaa, että unmasking ei ole “kaiken paljastamista kerralla” vaan taitoa rakentaa vähitellen turvallisia tapoja olla oma itsensä.
Unmasking: 5 askelta
- Nimeä erot & normit: listaa omat tarpeet ja ympäristön odotukset; päätä, mitä neuvottelet.
- Etsi turvalliset tilat & ihmiset: aloita pienin askelin siellä, missä on hyvä olla.
- Tilaa kiinnostuksille: suojaa omaa syväfokusta (monotropinen virta) ajalla ja tilalla.
- Mikromukautukset arkeen: tauot, ääniympäristö, valaistus, kirjoitetut kanavat, selkeä agenda.
- Turvallisuus ensin: tarkkaile kuormitusta; säädä, peräänny ja jatka myöhemmin.
Muista: näkyväksi tuleminen on oikeus, ei velvollisuus; sinä päätät tahdin ja rajat.
Kielen pieni opas
- Vältä patologisoivia ilmauksia identiteetistä puhuessa.
- Käytä ihmisten omaa kieltä (identity-first “autistinen”, jos henkilö niin haluaa).
- Muista konteksti: diagnoosikieli voi olla tarpeen oikeuksissa/palveluissa.
Lopuksi
Maski on auttanut meitä selviytymään. Kun viestintä, aistit ja rytmit neuvotellaan näkyviksi, maskaamisen tarve pienenee. Tämä on yhteisötaito: me muutumme, ja tilat muuttuvat mukana.
Lähteet
- Nick Walker — Neurodiversity: Some Basic Terms & Definitions
- Autism in Adulthood — Toward a Neuroqueer Future (2021) — haastattelu Nick Walkerin kanssa
- Damian E. M. Milton — The Double Empathy Problem
- Monotropism.org — autististen kirjoittajien kehys huomion virroista
- Devon Price — Unmasking Autism
- Lydia X. Z. Brown (Autistic Hoya) — Ableism/Language